BORA Magazine 01|2019 – Finnish

KOKEMUS TRENDIRAPORTTI

KOKEMUS TRENDIRAPORTTI Moderni muotoilu auttaa viljelemään vihanneksia ja kumppaneita samassa tilassa, jossa niistä valmistetaan ruokaa ja jossa ne syödään. Arvostettu saksalainen suunnittelija Werner Aisslinger on toteuttanut vision jo muutama vuosi sitten Berliinissä sijaitsevassa kaupunkitalossa. Hänen tulevaisuuden keittiönsä oli kasvihuonemainen biotooppi. Siellä ei ainoastaan valmistettu ruokaa, vaan myös kylvettiin, viljeltiin ja korjattiin satoa. Kahvinporoissa kasvoi ruokasieniä, ja asunnon keskipisteenä oli akvaario kaloineen. Niiden jätöksiä käytettiin lannoitteena vesikiertoon liitetyissä säiliössä, joissa kasvatettiin erilaisia salaatteja, yrttejä ja vihanneksia. Kestävyys, säästeliäs luonnonvarojen käyttö, jätteiden syntymisen välttäminen, kierrätys ja jätemateriaalin uusiokäyttö antavat sykäyksen Aisslingerin ideoille. Hänelle tulevaisuuden keittiö ei ole mikään ”avaruusalus” vaan pikemminkin biologinen alkemistin kammio. ”Tilat muuttuvat elämäntapojen myötä. Keittiöviljely on vastakkainen vaihtoehto keittiölle, jossa kodinkoneet kommunikoivat keskenään.” Aquaponics-järjestelmistä ja vesiviljelystä saadut tiedot tekevät Aisslingerin vision mahdollisiksi. Menetelmissä yhdistellään kalanviljelytekniikoita ja hyötykasvien kasvatusta vesiviljelyn avulla. Kasvien viljely vedessä maan sijaan on oikeastaan ikivanha menetelmä, josta esimerkkejä ovat atsteekkien tai Thaimaan kelluvat puutarhat. Lisätietoja vesiviljelyn toimintaperiaatteista voi etsiä internetistä, sillä saatavana oleva tiedon paljous ei mahdu tälle artikkelille varattuun tilaan. Mutta minkä ihmeen takia kaupunkilaisten pitäisi haluta alkaa hoitaa puutarhaa keittiössä? Kulman takana sijaitsevasta marketistahan saa kaiken, mitä sydän ja vatsa halajavat. Selitys ei voi olla pelkästään yhä ravintotietoisempi kasvissyöntiin ja veganismiin painottuva elämäntapa. ”Keittiöviljely saattaa nousta seuraavaksi suureksi lifestyle-trendiksi.” BARBARA FRIEDRICH Yllä ja vas.: NeoFarmsilmastokaapissa yrtit, hedelmät ja vihannekset kasvavat ilman multaa NASAn kehittämän aeroponiikka- eli ilmaviljelytekniikan avulla. Vedestä ja ravinteista koostuva hieno sumu ravitsee kasvit ilman kasvinsuojeluaineita. 88 BORA MAGAZINE

Henkilökuva: Bärbel Miebach Todennäköisesti syy liittyy limbiseen järjestelmään. Itse istutettujen kasvien sadon korjaamisessa on jotakin arkaaista. Se on perusvietti. Aivorunko ei unohda, että olimme muinoin metsästäjiä ja ennen kaikkea keräilijöitä, vaikka nykyään emme niinkään etsi ravintoa. Se on kuitenkin asia erikseen. Idea omavaraisuudesta kaupungissa ei ole täysin utopistinen, vaan se on ruokkinut runsaan kymmenen vuoden ajan vallalla ollutta kaupunkiviljelyn megatrendiä. Suurkaupunkien boheemit viljelevät yhteiskunnan tuella tai omin lupinensa kaupungin joutomaita, kuten Berliinin Kreuzbergissä sijaitsevaa Prinzessinnengärtenpuutarhaa. Kukkalaatikoissa parvekkeilla versovat yhä useammin yrttien ohella myös tomaatit ja jopa mansikat. Monet vuokraavat yhdessä samanhenkisten kanssa siirtolapuutarhapalstan, mitä vielä hiljan pidettiin kovin pikkuporvarillisena tapana. Keittiöviljely saattaa tosiaankin nousta seuraavaksi suureksi lifestyle-trendiksi. BARBARA FRIEDRICH Barbara Friedrich on toiminut vuosikausia eri sisustuslehtien päätoimittajana – viimeksi Architektur&Wohnen-lehdessä vuosina 1999–2016. Vuonna 2016 hän ryhtyi muotoilualan itsenäiseksi yrittäjäksi ja elättää itsensä kirjailijana, juontajana ja tuomariston jäsenenä. Hän tuottaa muun muassa videoita muotoilun klassikoista. Niitä on nähtävissä YouTubessa ja hänen verkkosivustossaan osoitteessa www. barbarafriedrich.de. Friedrich on jäsenenä Saksan muotoiluneuvostossa ja monien designpalkintojen tuomaristoissa. BORA MAGAZINE 89